vakio- ja latinalaistanssit
VAKIO- JA LATINALAISTANSSIT
Vakio- ja latinalaistansseja on kumpaakin viisi kappaletta. Harrastuksen alkuvaiheessa kilpaillaan sekä vakioissa että lattareissa (ns. 10-tanssit), mutta taitotason noustessa on mahdollista keskittyä jompaan kumpaan.
Musiikin nopeus on vakioitu kullekin tanssille eikä harrastaja tai kilpailija voi valita itse musiikkiaan.
LATINALAISTANSSIT
SAMBA
Samba on brasilialaislähtöinen, 1900-luvun alussa kehittynyt ja II maailmansodan lopulla tunnetuksi tulleesta karnevaalisambasta kehitetty kilpatanssimuoto. Samballa on portugalilaiset ja afrikkalaiset juuret. Nopeus 50-52 (x 2) tahtia minuutissa.
CHA CHA
Leikittelevän flirttaileva, nopeatempoinen ja terävä tanssi, jonka rytmi on kehittynyt 1950-luvun mambomusiikista ja liikkeet jivestä. Cha cha (cha) yleistyi 1950-luvulla, jolloin sitä kutsuttiin triplamamboksi. Lähtöisin se on Kuubasta. Nopeus on 30-32 (x4) tahtia minuutissa.
RUMBA
Kuubalaisesta kansantanssista periytyvä kosiotanssiksi luokiteltava tanssi, joka kuvaa miehen ja naisen välistä suhdetta ja siihen liittyviä erilaisia tunnetiloja. Eurooppaan rumba tuli ensimmäistä kertaa 1920-luvulla. Nopeus 25-27(x 4) tahtia minuutissa.
PASODOBLE
Periytyy espanjalaisesta marssimusiikin rytmiin tanssittavasta kansantanssista, jota soitetaan härkätaisteluiden alkuseremonioissa. Tanssilattialla mies esittää matadoria ja nainen joko hänen punaista viittaansa (muléta) tai härkää. Nopeus 60-62 (x 2) tahtia minuutissa.
JIVE
Hauska amerikkalaistyylinen tanssi, joka polveutuu 1930-luvun lopulla suosituksi nousseesta swing-musiikin tahtiin tanssittavasta lindyhopista. Jiveen kuuluvat myös erilaiset hyppy- ja potkusarjat. Jive tuli kansainvälisiin arvokilpailuihin viidenneksi latinalaistanssiksi vasta 1976 oltuaan siihen saakka ns.täytelaji. Nopeus 42-44 (x 4) tahtia minuutissa.
VAKIOTANSSIT
VALSSI
Hidas valssi eli englantilainen valssi tanssitaan 3-jakoiseen rytmiin, liikkuen pehmein askelin. Sen tyyli pohjautuu Euroopassa 1910-luvulla tanssittuun Boston-valssiin ja sen historia ulottuu ainakin 1000-luvulle, josta siitä on ensimmäiset tiedot. Nopeus 28-30 (x 3) tahtia minuutissa.
TANGO
Afrikan alkuperäisväestön keskuudesta Etelä-Amerikkaan ja 1800-luvulla laajemmalti levinnyt tanssi, joka muotoitui lopulta Argentiinan kansallistanssiksi. 1900-luvulla tango levisi Pariisin kautta ympäri maailmaa ja 1913 myös Suomeen. Tangon nopeat pään ja vartalon liikkeet ovat saksalaista alkuperää. Tangossa pyritään tasarytmiseen (staccatomaiseen) askellukseen toisin kuin muissa vakiotansseissa ja sen askeleet kohdistuvat latinalaistanssiin tapaan lattiaa kohden, eivätkä tanssisuuntaan, kuten muissa vakiotansseissa. Nopeus 31-33 (x4) tahtia minuutissa.
WIENIN VALSSI
Tämä nopeatempoinen, 3-jakoinen tanssi syntyi Itävallassa, missä Franz Leharin wieniläisoperetit tekivät sen tunnetuksi vuosisadan vaihteessa. Se perustuu samaan musiikilliseen ajatukseen kuin hidas valssi, mutta on tempoltaan noin kaksi kertaa sitä nopeampi. Sen hyvin rajoitetut kuviot määriteltiin vuonna 1951 ja niistä tyypillisimpiä ovat kahden tahdin mittaiset oikea ja vasen käännös. Nopeus 58-60 (x 3) tahtia minuutissa.
FOXTROT
eli slowfox polveutuu onestepistä ja se esiteltiin ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa vuonna 1914. Alunperin se oli hyvin nopeatempoinen tanssi, mutta tahti hidastui pikkuhiljaa. Britanniaan tanssi tuli juuri ennen I maailmansotaa ja siitä tuli muotitanssi. Kilpafox monipuolisine kuvioineen on elegantti tanssi, jossa liike on jatkuvaa ja hallittua. Nopeus 28-30 (x 4) tahtia minuutissa.
QUICKSTEP
Frank Fordin kehittämä tanssi, joka pohjatuu USA:N mustien telakkatyöläisten tanssimaan charlestoniin ja nopeaan foxtrotiin. Se on nopeatempoinen tanssi, jonka yleisilmeenä on keveys, nopeus, hypyt, juoksut, nopeat askellukset ja pyörimiset. Nopeus 50-52 (x 4) tahtia minuutissa.